Tein lomamatkan etelän aurinkoon ja hämmästelin siellä saaren kauneutta, mutta sammalla myös sen karuutta. Ihailin upeita hiekkarantoja ja kauniita palmupuita. Nautin auringon lämmöstä ja iloisista ihmisistä. Vain muutaman kilometrin päässä luonto vaihtuu karukkoiseksi kukkuloiksi, jossa mikään ei kasva. Sieltä löytyi vain kiveä ja kalliota.
Ajatukseni vaelsivat omaan itseeni ja oivalsin, että myös meissä ihmisissä löytyy nämä kaksi puolta; kaunis ja karu.

Meistä löytyy se iloinen ja lämmin puoli, joista ihmiset nauttivat. Tuomme lämpöä ja valoa toisten elämään. Iloitsemme yhdessä ja jaamme asioita. Haluamme luoda kauneutta ympärillemme ja ihmisten on helppo olla lähellämme. Haluamme olla myös yhteydessä toisiimme.

Sitten meistä löytyy se karumpi puoli, jossa mikään ei kasva. Sitä puolta emme välttämättä halua paljastaa toisille. Se voi olla jokin elämämme kipu, josta vain Jumala tietää. Kamppailemme sen kanssa ja emme aina pääse eteenpäin. Se on elämämme erämaata, joka on täynnä pieniä ja isompiakin kiviä. Niitä sitten yritämme kääntää ja vierittää pois omin voimin huomataksemme, että ne eivät ole liikahtaneet mihinkään.

Pääsiäiseenkin sisältyvät nämä kaksi eri puolta.  Pitkäperjantain tunnelma oli äärimmäisen karu ja surullinen. Sitten suuri kivi vieritettiin pois haudan suulta ja karuus vaihtui suunnattomaksi kauneudeksi ja ylösnousemuksen iloksi:  Jeesus elää!

Vietämme seurakunnassa  pääsiäistä kiirastorstaina pääsiäisaterialla ja ehtoollisella klo 18.00. Lisätietoa saa Johanna Lombalta.  Pitkäperjantaina on Vapiksen perjantai klo 19.00 ja ensimmäisenä pääsiäispäivänä Vapiksen sunnuntai klo 16.00. Olet lämpimästi tervetullut pääsiäisen ajan tilaisuuksiin.

Siunattua pääsiäisen odotusta!

Marja Mönkkönen