Moni meistä on varmasti kuullut seuraavan kysymyksen: "Jos pääsisit käymään Jumalan luona taivaassa, ja saisit kysyä Häneltä yhden kysymyksen, niin minkä kysymyksen kysyisit?". Tämä on mielenkiintoinen ajatus, jota olen itsekin aina välillä miettinyt.

Maailmankaikkeudessa riittää paljon ihmeteltävää. Siksi meillä ihmisillä onkin monenlaisia kysymyksiä. Tämä on aivan luonnollista, sillä onhan Jumala luonut meille ymmärryksen. Jos emme ymmärrä jotain, herättää tämä meissä kysymyksiä. Kaikkiin kysymyksiin emme tule saamaan vastausta tämän elämän aikana. On kuitenkin olemassa myös monia hyviä kysymyksiä, joihin on olemassa vielä parempia vastauksia.

J.P Moreland kertoo eräällä videolla varsin mielenkiintoisesta tutkimuksesta, joka tehtiin Yhdysvalloissa. Moreland on yhdysvaltalainen filosofi, teologi ja kristitty apologeetta, ja hän toimii filosofian professorina Talbotin teologisessa seminaarissa Biolan yliopistossa Kaliforniassa.

Tutkimuksessa tutkittiin, miksi ihmiset 1) jättäytyvät pois seurakunnasta 2) jättävät kristinuskon kokonaan.

Tulos oli varsin yllättävä. Ihmiset eivät jättäneet seurakuntia siksi, että pienryhmät eivät olleet tarpeeksi laadukkaita. Syynä ei myöskään ollut se, että ylistys olisi ollut riittämätöntä tai saarnat olisivat olleet liian huonoja. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta tutkimuksessa löydettiin kaksi perustavanlaatuista syytä sille, miksi jotkut ihmiset eivät enää kokeneet omakseen seurakuntia ja kristillistä uskoa.

Ensimmäinen tekijä oli se, että ihmisillä oli kysymyksiä kristillisestä uskosta, mitä he pelkäsivät kysyä. Nämä ihmiset pelkäsivät, että heidät tuomittaisiin tai heitä alettaisiin syrjiä seurakunnassa. Tästä syystä he hautasivat nämä kysymykset sisälleen. Ennen pitkään he päätyivät siihen lopputulokseen, ettei kristinuskolla ole tarjota aitoja vastauksia, eli se ei ole totta. Lopulta nämä ihmiset jättivät kristinuskon kokonaan.

Toinen tekijä oli se, että ihmisten aitoja ja vakavia kysymyksiä vähäteltiin seurakunnissa. Heille sanottiin, että kristinuskossa on kyse uskosta eikä järjestä. Jos kysymyksiin vastattiin, niin annetut vastaukset eivät olleet tyydyttäviä. Lopulta nämä ihmiset jättivät kristinuskon samasta syystä kuin ensimmäisen ryhmän ihmiset.

Tämä on varsin surullista ja traagista. Miten voimme seurakuntina vastata näihin haasteisiin? Autammeko ihmisiä löytämään vastauksia heidän mieltä askarruttaviin kysymyksiin?

Kristillisessä uskossa uskomme maailmankaikkeuden Luojaan, joka on luonut kaiken. Uskomme myös Jumalan ainoaan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, jossa on... "kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä". (Kol. 2:2-3) Voisi siis ajatella, että jos kristinusko todella on totta, niin sillä on myös tarjota aitoja vastauksia.

Voimme kaikki yhdessä olla rakentamassa ilmapiiriä, jossa on turvallista esittää omia kysymyksiä, epäilyksiä ja pelkoja. Melkein jokainen meistä käy elämässään jossain vaiheessa läpi epäilyksen aikoja. Näinä aikoina mietimme omaa uskoa ja suhdetta Jumalaan. Yksi omista kysymyksistäni on ollut seuraava: "Jos Jumala pyytää minua jättämään koko elämäni Hänen käsiinsä, niin onko se varmasti kannattavaa? Mistä voin tietää, että elämääni tulee kannattelemaan Isän ikuiset käsivarret?". Juuri näinä haastavina aikoina seurakunnan merkitys korostuu - saanko sen tuen, turvan ja hyväksynnän, jota niin kovasti tarvitsen? Voinko olla aidosti haavoittuvainen ja tarvitseva?

Onko sinulla kysymyksiä, joita olet pitkään kantanut sisimmässäsi? Voisiko niihin koittaa löytää yhdessä vastauksia? Jumala ei pelkää kysymyksiämme, joten ei meidänkään tarvitse pelätä kysyä. Jos aidosti kaipaamme saada vastauksia, niin meidän on myös mahdollista löytää niitä.

JNSvapikselle on luotu tunnukset Ask.fi-nettisivustolle. Tämän sivuston kautta on mahdollista jättää nimettömänä kysymyksiä, joihin seurakuntamme työntekijät käyvät vastaamassa. Kysymyksiä voi jättää osoitteeseen http://ask.fi/JNSvapis

Voit myös halutessasi jutella kysymyksistäsi seurakunnan pastorin tai muiden työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden kanssa. Yhteystiedot löydät nettisivuiltamme.

Isän siunausta kaikkiin elämäsi asioihin.

- Joona Mäntynen, nuorisotyöntekijä