Meillä on syvä tarve antaa Jumalalle enemmän aikaa ja tilaa elämässämme. Lähes kaikki meistä ovat kuitenkin kiireisiä: olemme tulleet imaistuksi mukaan hektiseen ja nopea sykkeiseen elämänmenoon. Olemme yliohjelmoituja, kireitä, kiireisiä ja elämämme ajan puutteessa. Olemme usein hyvin aktiivisia, ja meidät on opetettu olemaan aktiivisia myös seurakunnassa. Se on sinänsä ihan hyvä asia, mutta me voimme näin elämällä myös rikkoa itsemme, ajaa itsemme loppuun, näännyksiin ja kuivuuden tilaan. Ja se ei ole Jumalan tahto ja suunnitelma kenenkään elämää varten.
Sen tähden minulla on kaksi vakavaa kehotuksen sanaa sinulle: ”Hiljennä vauhtia tehdäksesi elämässäsi tilaa Jumalalle” ja ”Sinun on tinkimättä eliminoitava kiire pois elämästäsi.”

Aktiivinen elämä, jota elämme Jumalalle -olipa se sitten kotona, töissä tai seurakunnassa- voi oikealla tavalla virrata ainoastaan silloin, kun meillä on oma salainen elämämme Jumalan kanssa. Jumala kutsuu meitä elämään aktiivisesti, ja Hän kutsuu meitä olemaan Hänen kanssaan niin, että tekemisemme virtaa ulos olemisestamme. Tasapaino näiden kahden välillä johtaa siihen, että elämäämme tulee kauneutta, sopusointua ja selkeyttä, jonka seurauksena se, mitä teemme, on enemmän tarkoituksenmukaista ja ilon täyttämää. Me tiedämme, että olemme löytäneet tasapainon, kun olemme niin syvästi juurtuneita Jumalassa, että meidän aktiivisuudellemme on tunnusomaista rauhan ja ilon täyttämä, elämää rikastuttava, laadukas Jumalan kanssa oleminen.

Kuinka paljon aikaa itsekukin meistä tarvitsee olla yksin Jumalan kanssa, jotta elämämme olisi tasapainossa, ja jotta Kristuksen elämä virtaisi meidän kauttamme toisiin ihmisiin? Jumala on tehnyt meistä erilaisia, ja niinpä sinun kombinaatiosi aktiivisuudesta ja olemisesta Jumalan kanssa on erilainen kuin minun: jokaisella meistä on oma ainutlaatuinen persoonallisuus, temperamentti, elämän tilanne, intohimo ja kutsumus. Kun minulla on riittävästi yksin vietettyä ’hidastamisen aikaa’ Jumalan kanssa, aktiivisuudelleni on tunnusomaista syvä, rakastava yhteys Jumalan kanssa.

Silloin minulla on myös mahdollisuus olla paremmin kosketuksissa omaan itseeni, ja siihen, mitä minun sisälläni tapahtuu. En enää pakene sitä kiireeseen; enkä enää välttele sisäisiä kipujani ja pettymyksiäni tekemällä yhä vain lisää töitä. Tähän tarvitaan paljon aikaa: tunteisiin, suremiseen, kuuntelemiseen, pohtimiseen ja olemiseen tietoisena siitä, mitä ympärilläni ja sisälläni tapahtuu.

Ja tämä kaikki, jotta voisin ELÄÄ -enkä pelkästään olla olemassa- ja jotta voisin rakastaa hyvin. Kristillisen elämän ja hengellisen kasvun päämäärä 1.Kor.13 mukaan on nimenomaan on rakastaa hyvin: Jumalaa, toisia ihmisiä ja itseämme. Silloin meidän sielumme, meidän sisimpämme voi hyvin. Ja se on tärkeää Jumalalle, toisille ihmisille ja itsellemme. Me emme voi todellisesti auttaa toisia, ellei meidän oma sielumme ole terve ja voi hyvin.
Sen tähden rakkaat siskot ja veljet, hiljennetään vauhtia tehdäksemme Jumalalle enemmän tilaa elämässämme. Vetäydytään riittävästi yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen olemaan Jumalan kanssa. Silloin sisäinen ihmisemme voi hyvin. Ja silloin myös Kristuksen elämä virtaa minun kauttani toisiin ihmisiin.


Jukka Laamanen