Nuori poika seisoi meren rannalla. Hän oli hämmästynyt siitä, että vaikka tuuli puhalsi yhdestä suunnasta, veneet kuitenkin liikkuivat joka suuntaan. Poika kysyi vanhemmalta mieheltä, miten se on mahdollista. Vanha mies vastasi: säätämällä purjetta. Ei ole väliä mistä suunnasta tuuli puhaltaa. Se miten säädät purjeen, määrittää suunnan.

Näemmekö Jumalan sellaisena kuin hän on? Samalla tavalla se, miten näet Jumalan, määrittää, mitä sinä olet ennalta määrittänyt, miten tulkitset elämääsi. Esimerkiksi Jeesus luki samoja kirjoituksia kuin juutalaiset. Kuitenkin hän löysi aivan erilaisen Jumalan kirjoituksista.

-    Juutalaiset löysivät tuomion, Jeesus löysi armon.
-    Juutalaiset näkivät sairauden Jumalan rangaistuksena, Jeesus näki sen Jumalan kirkkauden esiin tulemisen mahdollisuutena.
-    Juutalaiset opettivat, että ihmisen tuli palvella lakia, Jeesus opetti, että lain tuli palvella ihmistä.

Jeesus antoi meille parhaan säännön asioiden tulkitsemiseksi:

”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikella ymmärrykselläsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän kaltainen, on: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Kaikki mitä uskon on oikeastaan ymmärrettävä näiden kahden periaatteen valossa. Ne ovat aivan kuin reimareita, jotka pitävät meidät oikealla väylällä. Siksi on tärkeää aika ajoin tarkastella omia uskon käsityksiäsi. Saako se kaikki, mihin uskot, sinut rakastamaan Jumalaa ja ihmisiä? Jos uskosi saa sinut pelkäämään ja hyvin kriittiseksi toisia kohtaan, et näe vielä Jumalaa sellaisena kuin Jeesus hänet näki.

Hyviä Jumalan tuulia ja säätöjä elämääsi toivoen kesälle 2016!

Ari Urhonen

Ennen kuin Jeesus nousi taivaaseen, Hän jätti opetuslapsilleen tehtävän: julistaa evankeliumi kaikille luoduille ja tehdä kaikki kansat Hänen opetuslapsikseen (Mark. 16, Matt. 28). Tätä tehtävää ei annettu vain yhdelle opetuslapselle, vaan kaikille Jeesuksen seuraajille, kyseessä oli ja on edelleen yhteinen tehtävä.

Uskon, että Jeesus muistuttaa meitä, Hänen seuraajiaan edelleen tästä tehtävästä ja siitä, että emme voi vieläkään sanoa kuten toimintaelokuvan lopussa alaisen palatessa päällikön luokse: ”Mission accomplished” – tehtävä suoritettu. Edelleen on kansanryhmiä, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta ensimmäistäkään kertaa. Ja edelleen on kieliryhmiä, joilla ei ole ensimmäistäkään raamatunosaa omalla kielellään.

Miten yksi pieni ihminen voi olla edistämässä tämän tehtävän suorittamista? Voiko minun panoksellani olla merkitystä? Monesti ajattelen, että Jumalan valtakunta on kuin suurensuuri maailmanlaajuinen palapeli ja Jumala on sen palapelin luoja ja rakentaja. Hän näkee koko kokonaisuuden, kun me näemme monesti vain sen meidän oman pienen palasen ja ihmettelemme, mitä merkitystä sillä on. Kun me kokoamme vaikka 1 000 palan palapeliä, huomaamme, että vasta kun kaikki pienet palaset ovat loksahtaneet paikoilleen, kuva saa merkityksensä. Samalla tavalla uskon, että Jumala asettelee meidän palasiamme kohdalleen liittäen ne yhteen toisten palojen kanssa muodostaen ison kokonaisuuden, jonka vain Hän voi täysin nähdä ja ymmärtää.

Joensuun vapaaseurakunta ja sen jäsenet ovat saanut vuosien ajan olla osa Jumalan suurta palapeliä, niin että ihmiset ihan maailman äärissä asti ovat saaneet kuulla Jeesuksesta. Nuo palaset ovat olleet ihmisiä, jotka ovat lähteneet, ihmisiä, jotka ovat rukoilleet ja ihmisiä, jotka ovat antaneet taloudellista tukea.

Kun sain osallistua khaminkielisen uuden testamentin käyttöönottojuhlaan Nepalissa huhtikuussa, koin, miten palaset olivat loksahtaneet jälleen paikoilleen; palaset Suomesta, palaset Nepalista, muistakin maista, yhteen liittyneinä Jumalan valtakunnan hyväksi. Khamit halusivat kirjakielen. Watersin perhe lähetettiin USA:sta luomaan kirjakieltä ja sitten kääntämään Raamattua. Syntyi seurakunta. Myöhemmin Wilden perhe lähetettiin Suomesta työhön Nepaliin ja he saivat jatkaa käännöstyötä. Kaiken tämän mahdollisti vuosien rukoukset ja taloudellinen tukeminen. Vuosien työssä oli mukana konsultteja, asiantuntijoita, tukijoita ja ennen kaikkea rukoilijoita monesta muustakin maasta.

Nyt tuo uudistettu uusi testamentti on valmis. Se on saanut tuottaa monenlaista hedelmää, mutta vain Pääsuunnittelijamme tietää, mitä palasia vielä loksahtaa paikoilleen, että yhä useampi saisi oppia tuntemaan Hänet. Jokaisella palasella on ollut merkityksensä, jokaisella Joensuussakin lausutulla esirukouksella!

Vaikka meistä kaikista ei ole lähtemään vuosikausiksi maailman toiselle puolelle Jumalan valtakunnan tehtäviin, lähetystyöhön, niin meillä on etuoikeus saada olla tärkeä osa, palapelin palanen, Jumalan suuressa suunnitelmassa ihan vaikka kotisohvalta käsin rukoillen ja taloudellista tukea antaen. Johannes kirjoittaa 3. kirjeessään (1:8), että tämä on jopa velvollisuutemme ”Meidän velvollisuutemme on siis antaa heidänlaisilleen tukemme, jotta mekin osallistuisimme työhön totuuden hyväksi.”

Kysytään Jumalalta, mikä on se minun palanen Hänen maailmanlaajuisessa tehtävässään ja ollaan uskollisia siinä. On suuri etuoikeus osallistua työhön totuuden hyväksi!


Yksi palanen

Nanna Rautiainen
Vapaakirkon lähetysjohtaja

Ihmisinä olemme usein itsekkäitä ja lyhytnäköisiä. Harvoin näemme tai ajattelemme juuri omaa napaamme pidemmälle. Pyrimme selvittämään lähinnä kiireisimmät ja päälle kaatuvimmat ongelmat, emmekä niin hirveästi uhrata aikaa ajattelemalla asioita kauaskantoisemmin. Yritämme vain selvitä edes jotenkuten elämässä eteenpäin. Teemme näin, koska usein emme muutakaan osaa. Ja näillä eväillä mennään, päivästä toiseen… niin omassa elämässä kuin seurakunnankin elämässä.
Samaan aikaan tiedämme jossain syvällä sisimmässämme, että näin ei tarvitsisi olla, ja että olisi olemassa toisenlainen tapa elää. Mutta miten siihen oikein pääsisi sisälle?

1.Moos.13:14-17 kerrotaan, kuinka Jumala auttoi Aabramia näkemään elämässään kauaskantoisemmin. Jumala ohjasi häntä näkemään omia pieniä ympyröitään laajemmalle ja kauemmaksi, ajattelemaan ja näkemään ja ottamaan huomioon myös tulevat sukupolvet.

Jumala usein esittäytyy Raamatussa kolmen sukupolven Jumalana: ” Minä olen Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. ” (2.Moos.3:15, 1.Aik.29:18, Matt.22:32) Jeesus näki kolme hengellistä sukupolvea ja rukoili näiden kolmen hengellisen sukupolven puolesta, Joh.17 –luku. Neljästä hengellisestä sukupolvesta puhutaan 2.Tim.2:2.
Kun Jumala antoi lupauksensa Aabramille, Hän painotti sitä, että se ei ollut ainoastaan lupaus hänelle, vaan myös ja ennen kaikkea hänen jälkeläisilleen, tuleville sukupolville, joita silloin ei ollut olemassa yhtäkään!

Meidän onkin tärkeä oppia tämä läksy: kaikessa ei ole suinkaan kysymys vain meistä, meidän viihtyvyydestämme, meidän tarpeittemme täyttymisestä, vaan Jumalalla on jo mielessä tulevat sukupolvet, meidän hengelliset jälkeläisemme. Jumala jo näkee heidät, mutta näenkö minä heidät? Näetkö sinä heidät? 

Jumala kutsuu sinua näkemään ja omistamaan jälkeläisesi    
Eikä Hän tarkoita näkemistä luonnollisilla silmillä, vaan hengellisillä, sydämen silmillä. Tämä liittyy Jumalan toimintatapaan ja hengelliseen periaatteeseen uskosta ja näkemisestä. Usko on kyky sisäisesti nähdä sellaista, mikä ei vielä ole näkyvää luonnollisille silmillemme. Uskon kautta näkymättömät tulevat meille näkyviksi, ensin sisäisessä maailmassamme, sitten ulkoisessa.
Jumalan tapa toimia on usein se, että Hän kutsuu meidätkin hengellisillä silmillämme näkemään kauemmas, näkemään Hänen lupauksensa toteutumisen ja tulevat hengelliset jälkeläisemme, ja Hänen vaikuttamansa uskon kautta omistamaan heidät elämäämme jo ennen kuin heitä on edes olemassa. Suuri hengellinen uskon periaate kuuluu: ’Voit saada haltuusi ja omaksesi vain sen, minkä näet!
Kuinka kauaksi sinä näet? Kuinka moneen sukupolveen asti sinä näet?

Jumala kutsuu sinua tekemään tilaa jälkeläisillesi, Jes.54:1-3
Meidän tulee tehdä hengellisille jälkeläisillemme tilaa hengellisesti, henkisesti ja fyysisesti, niin että on tilaa ja vapautta liikkua Pyhässä Hengessä, tilaa ajatella ja hakea uusia luovia ratkaisuja ja toimintamalleja. Myös fyysisten toimitilojen rakentamisessa meidän tulisi ottaa huomioon -ei vain omia tarpeitamme- vaan myös tulevien sukupolvien tarpeita.

Jumalalla oli suunnitelma ja tarkoitus Aabramin elämää varten, aivan kuten Hänellä on suunnitelma ja tarkoitus jokaisen meidän elämäämme varten. Ja jotta Hänen suunnitelmansa ja tarkoituksensa voisi toteutua, Jumala haastoi Aabramia näkemään kauas. Jumala haastaa meitäkin näkemään kauemmaksi. Samalla Hän myös auttaa meitä -itsessämme usein lyhytnäköisiä ja itsekkäitä ihmisiä- näkemään kauemmaksi, koska kauemmaksi näkeminen:       
● avaa meille pääsyn Jumalan suunnitelmiin, tarkoituksiin ja Jumalan tapaan toimia
● avartaa meidän maailmaamme
● auttaa meitä pysymään oikeassa suunnassa 
● antaa meille viisautta tehdä oikeita päätöksiä ja ratkaisuja

Jumala ei ollut kutsunut Aabramia pieniin ja ahtaisiin ympyröihin, eikä Hän ole kutsunut meitäkään elämään ahtaasti omissa pienissä ympyröissämme. Usko Jeesukseen on määrä tuoda meidätkin avaralle paikalle!
”Nosta silmäsi ja katsele siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, sillä kaiken maan, jonka sinä näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.”

Jukka Laamanen

Kun ihminen tulee Jeesukseen uskovaksi, häneen tulee Pyhä Henki asumaan. Pyhä Henki tuo muutoksen. Meidän suhteemme Jeesukseen, Raamattuun, syntiin ja lähimmäisiin alkaa muuttua. Muutoksen määrästä ei kuitenkaan tarvitse tehdä mittaria, jolla itsemme tai toistemme uskon oikeellisuutta määrittelemme. Tärkeintä on usko Jeesukseen ja hänen anteeksiantamuksestaan päivittäin eläminen.

Se miten me arvioimme itsessämme ja toisissamme Hengen elämää, voi johtaa meitä helposti harhaan suuntaan tai toiseen. Ne, jotka laittavat paljon painoarvoa esimerkiksi erilaisille voimakkaille kokemuksille, voivat aliarvioida itseään tai niitä, joilla ei ole vastaavia kokemuksia. Toisaalta taas niitten, jotka vierastavat epätavallisia kokemuksia, on tärkeää tutustua Raamattuun ja kristillisen seurakunnan historiaan. Sieltä löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten Pyhä Henki on toiminut hyvinkin yllättävällä ja poikkeavalla tavalla. Tarvitsemme paljon armahtavaa ja tervettä suvaitsevaa mieltä arvioidessamme näitä asioita. Tämä tietynlainen jännitteisyys asioiden välillä ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, että Jumala on kehottanut meitä tavoittelemaan innokkaasti erilaisia Pyhän Hengen lahjoja.

Keskeisintä on, että annamme lisääntyvässä määrin Pyhälle Hengelle tilaa arjen elämässämme. Täydellisesti emme siihen taida koskaan päästä. Otsakkeena oleva käsky kertoo kuitenkin suunnan ja tavoitteen, jota kohti meitä ohjataan kulkemaan. Meidän tulisi elää elämäämme yhä enemmän turvautuen Hengen apuun. Koska viimeksi olet pyytänyt Pyhää Henkeä auttamaan sinua arjessasi? Hän tahtoo olla ystäväsi.

Paavali kuvailee Efesolaiskirjeessä 5:18–21 miten Hengen täyteys tuo muun muassa kiitosmielen Jumalaa kohtaan, synnyttää keskinäistä vuorovaikutusta, johtaa nöyryyteen ja toinen toistemme palvelemiseen. Pyhä Henki on ystävämme!

Ari Urhonen

Kevät on ihanaa kasvun aikaa luonnossa.  Aurinko antaa valonsa ja lämpönsä ja sade kostuttaa maan, niin, että kasvun ihme on mahdollinen. Näitä kasvun elementtejä, joita luonto niin kipeästi tarvitsee, tarvitsemme myös me.

Tarvitsemme valoa, joka näyttää sydämestämme asioita, joiden tulisi muuttua. Tarvitsemme valoa, että näkisimme ottaa rikan ensin omasta silmästämme. Valo auttaa meitä myös näkemään toiset ihmiset Jeesuksen silmin.

Tarvitsemme kasvuumme toisten ihmisten lämpöä, läsnäoloa ja kohtaamista. Jumalan hyvä suunnitelma meille on seurakunta, jossa voimme hioa toinen toistamme. Siellä voimme oppia, että olemme erilaisia, mutta ainutkertaisia.  Jokaisella meistä on omat lahjansa ja tapansa toimia. Seurakunta on siis erinomainen paikka kasvaa ja kypsyä.

Tarvitsemme myös päivittäin ravitsevaa, elävää vettä Jumalan sanasta. Se virvoittaa ja avartaa mieltämme. Se neuvoo ja rohkaisee meitä elämämme eri vaiheissa.

Mahdollisuus muutokseen voi alkaa, kun antaudumme kasvun tielle ja annamme Jeesuksen valon, lämmön ja veden tulla elämäämme. Millainen on siis sinun kasvutarinasi?

Marja Mönkkönen