20 kysymystä vapaakirkosta
1. Miksi kirkon nimessä on sana "vapaa"?
Vapaa - sana viittaa lähinnä riippumattomuuteen valtiosta ja samalla myös merkitsee jäsenten vapaaehtoista liittymistä seurakuntaan. Osaltaan se kuvastaa myös sitä, että paikallisseurakunnat päättävät asioistaan itsenäisesti.
2. Saavatko seurakunnat ulkomailta rahoitusapua?
Eivät saa. Seurakunnan toiminta perustuu vapaaehtoiseen antamiseen. Jokainen voi antaa mahdollisuuksiensa ja halunsa mukaan. Antaminen on iloinen etuoikeus. Vapaaseurakunnissa ei kerätä kirkollisveroa.
3. Minkälaisia ovat Vapaakirkon Jumalanpalvelukset?
Niissä lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja. Erilaiset musiikkikokoonpanot esittävät mukaansatempaavia ja koskettavia lauluja. Usein joku kertoo omasta uskoontulostaan ja Raamatusta puhutaan ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Lapsille on järjestetty oma lastenkirkko. Odotamme, että Jumalan Pyhä Henki kokemusperäisesti koskettaa ihmisiä.
4. Voivatko kokouksiin tulla muut kuin seurakunnan jäsenet?
Erilaiset tapahtumat ovat nimenomaan avoimia kaikille. Vapaakirkon tilaisuuksiin on vapaa sisään- ja ulospääsy.
5. Yritetäänkö kokouksissa tehdä kuulijoista vapaakirkollisia?
Seurakunnan tehtävä on kertoa uudesta elämästä, jonka ihminen voi löytää Jeesuksen yhteydessä. Mihinkään "ratkaisuihin" ei pakoteta. Se on vapaaehtoinen ja henkilökohtainen asia. Jokainen ihminen päättää itse omasta hengellisestä kodistaan.
6. Kuinka monta vapaaseurakuntaa on Suomessa?
Tällä hetkellä seurakuntia on noin 100.
7. Paljonko jäseniä Vapaakirkkoon kuuluu Joensuussa?
Kokonaisjäsenmäärä nousee vähän yli 400 henkilön.
8. Mitä Raamattua Vapaakirkossa käytetään?
Aivan normaalia käytössä olevaa kirkkoraamattua. Toiset ovat mieltyneet vanhempiin käännöksiin. Toiset taas lukevat mieluummin uutta käännöstä.
9. Koulutetaanko seurakuntien työntekijöitä?
Kyllä. Hankoniemellä toimii Vapaakirkon teologinen opisto, jossa nuoriso-, lähetys- ja seurakuntatyöhön suuntautuvat opiskelijat saavat 2-4 vuoden koulutuksen. Lisäksi Keski-Suomessa sijaitsevassa Kiponniemen toimintakeskuksessa järjestetään työntekijöille lisäkoulutusta.
10. Pidättekö itseänne ainoana oikeana kirkkona?
Vapaakirkollinen liike on syntyhistoriastaan lähtien pyrkinyt toimimaan hyvässä yhteistyössä muiden kristillisten seurakuntien kanssa. Vapaakirkolliset eivät ole mitään "hengellistä eliittiä", vaan aivan tavallisia ihmisiä, jotka elävät elämän suruissa ja iloissa niin kuin muutkin ihmiset. Ymmärrämme, että kaikkialla missä uskotaan Jeesukseen, siellä on myös meidän sisariamme ja veljiämme.
11. Käydäänkö Vapaakirkossa rippikoulua?
15 -vuotiaille on järjestetty seurakuntakoulu, joka vastaa rippikoulua. Nämä "seurikset" toteutetaan yleensä kahden viikon valtakunnallisina leireinä.
12. Voiko Vapaakirkon työntekijä vihkiä avioliittoon?
Kyllä. Vapaakirkko on itsenäinen, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Se merkitsee käytännössä mm. sitä, että pastorin valtakirjan omaava työntekijä voi vihkiä avioliittoon.
13. Kuka päättää Vapaakirkossa?
Vapaakirkko koostuu itsenäisistä paikallisseurakunnista. Seurakunnat lähettävät keskuudestaan edustajat vuosittaisiin yhteisiin seurakuntainkokouksiin. Siellä päätetään yhteisistä asioista. Vuosikokous valitsee myös toimihenkilöt ja hallituksen, jotka hoitavat yhteisiä asioita annettujen valtuuksien puitteissa. Paikallisista asioista päättää jokainen seurakunta itse.
14. Miksi Vapaakirkko on syntynyt?
Aikanaan ryhmä uskovia pyrki vaikuttamaan uudistusliikkeenä luterilaisen kirkon sisällä. Toisaalta toiminta oli täysin riippumatonta kirkon määräysvallasta eikä saanut papiston tukea osakseen. Opillisista syistä - lähinnä ehtoollis- ja kastekäytäntöön liittyen -liikehdintä muotoutui vapaakirkolliseksi liikkeeksi. Vapaakirkko perustettiin uskonnonvapauslain tultua voimaan v. 1923. Liike on vaikuttanut yli 120 vuoden ajan.
15. Onko Vapaakirkko lahko?
Ei ole. Lahko -sana on lähinnä muotoutunut haukkumanimeksi niille ryhmittymille, jotka ovat eronneet valtakirkosta. Lahko -sanaa voidaan käyttää ns. harhaoppisista ryhmistä. Lisäksi sana voidaan liittää myös sellaisiin ryhmiin, jotka eivät sinänsä edusta mitään suoranaisesti väärää oppia, mutta jotka pitävät itseään ainoana oikeana joukkona. Me emme katso edustavamme kumpaakaan ominaispiirrettä.
16. Mitä synti on?
Lyhyesti sanottuna synti merkitsee olotilaa, jossa ihminen elää erossa Jumalasta. Erilaiset pahat teot ovat seurausta tästä tilasta. Ihminen tarvitsee anteeksiantamusta.
17. Miten ihminen voi tulla uskoon?
Se on prosessi, joka on jokaisella ihmisellä erilainen. Ihminen usein alkaa jossakin vaiheessa elämäänsä kokea, että Jumala vetää häntä puoleensa. Erilaiset elämän vastoinkäymiset, sairaudet tai elämän tyhjyys synnyttivät etsintää paremmasta. Itse uskoontulo yleensä tapahtuu rukouksessa, jolloin ihminen pyytää syntejään anteeksi ja haluaa avata sisimpänsä Jeesukselle. Anteeksiantamus on lahja, synnitöntä ihmisestä ei senkään jälkeen tule.
18. Entä jos ei pysy uskossa?
Uskoontulo ja siinä pysyminen ovat aina Jumalan teko meissä. Jumala pitää meistä huolen. Ihminen saattaa usein epäonnistua uskonelämässään ja omassa vaelluksessaan, mutta Jumalan rakkaus ja armo rohkaisevat häntä aina uuteen alkuun.
19. Miten käy pienten lasten, jotka eivät kykene tekemään mitään henkilökohtaisia päätöksiä?
Uskomme, että Jeesuksen sovitustyö kattaa viattomat lapset ja he ovat sellaisinaan otollisia Jumalalle. Synti erottaa Jumalasta vasta, kun se ilmenee ihmisen elämässä tekoina. Rukoillen haluamme opettaa heitä niin, että kun he erottavat hyvän pahasta, he voisivat henkilökohtaisesti turvautua anteeksiantamukseen.
20. Onko teillä palvelevaa puhelinta?
Tällä hetkellä ei ole varsinaista päivystysaikaa. Kuitenkin Vapaakirkon toimistoon soittamalla numeroon 013 - 122672 (ma - ke klo 9-12) voit sopia sielunhoidollisista keskusteluista. Yhteydenotot voit tehdä nimettömänä, eivätkä ne sido mihinkään. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät näiltä nettisivuilta.
